Stressasin ennen lähtöäni kaikkea mahdollista, suurin huolenaiheeni oli kuitenkin se mistä kaikesta jäisin paitsi ollessani noin vuoden poissa kotoa. Sisarukseni ovat hyvin pieniä ja mietin tunnistaakohan 2-vuotias Hilda enään vuoden jälkeen Isosiskoaan. Alkaako 4-vuotias Ida vierastamaan vuoden jälkeen? Laskin myös mielessäni kuinka monet juhlat jäävät väliin sinä aikana kun olen poissa, onkohan kaikki kaverit vielä tallella kun tulen kaisin Suomeen?
Tiesin kuitenkin että vaikka vuosi kuullostaa pitkältä ajalta - se on todellisuudessa vain 365 päivää ja siihenkin väliin tulee muutaman viikon joululoma Suomessa. Tärkeimmät kaverin säilyvät välimatkastakin huolimatta ja perhettä pakoon ei pääse vaikka kuinka olenkin yrittänyt.
 |
| Suomi-Ikävää helpotettiin lasten kanssa leipomalla karjalanpiirakoita. |
Päivääkään en ole katunut, että lähdin! Itselläni on täällä niin mahtava Au pair perhe, että välillä jopa unohdan että olen "töissä" täällä. Arki on pääasiassa täysin samanlaista täällä kuin se oli Suomessakin. Kahvi vaan maistuu hieman paremmalta ja kylmyyttäkään ei tarvitse pelätä (varsinkin nyt kun mennään kohti kesää) Whatsapp, facetime ja facebook pitää myös kiireisenä ja tärkeimpiin ihmisiin saa sitä kautta oltua yhteydessä kokoajan.
 |
| Riippukeinusta on tullut täällä olessa ihan ykkös paikka viettää aikaa |
Lyhyesti sanottuna aika onnellista ja iloista elämää täällä elellään. Ikävä pysyy hyvin loittolla kun tietää kuinka paljon kivaa aktiviteettiä on tiedossa ja toki myös tieto siitä että enään 98 päivää ja olen taas Suomessa (hetkellisesti.)
"Travelling isn´t always about running away from things, sometimes it´s about running into what you truly want."
Julia
Moikka! Kiitti tästä blogista, Etelä-Afrikasta au pair -maana ei kyl oo joo juuri mitään missään. Oon ite kiinnostunut ensi vuonna lähtemään ellei opiskelupaikka aukea, täksi vuodeksi kutsuu Irlanti 🙂
VastaaPoista