Greyton

Kerroin teille viimeksi mun vinkkejä Kapkaupungin lomaan. Päätin jatkaa vielä vähän samalla linjalla,

Vietimme syyslomalla tosiaan aikaa Kapkaupungissa. Muutaman päivän jälkeen otimme auton alle ja päätimme lähteä pienelle roadtripille.

Ajoimme muutaman tunnin Kapkaupungista pieneen kylään nimeltä Greyton. Kylä oli pieni ja kaunis - aivan kuin olisi hypännyt johonkin kauniiseen runokirjaan. Kaikkialla kukki ruusuja ja pääkatu oli täynnä idyllisen näköisiä ravintoloita, kahviloita ja putiikkeja.

Me yövyimme The Post House nimisessä majatalossa, jota voisin kehua maasta taivaaseen. Kauniit huoneet ja hyvä aamupala tekivät vaikutuksen. The Post House ravintolan illallinen oli myös oikein hyvä. Suosittelen lämpimästi yöpymispaikkana. http://theposthouse.co.za/

Greytonin kylä tarjoaa vierailijoilleen rauhallisen loman, jossa on mukava viettää esimerkiksi rauhallista viikonloppua. Suosittelen vuokraamaan hauskat retro pyörät ja ajelemaan ympäri kylän kauniita maisemia. Me teimme myös päivä vaelluksen. Greytonista lähtee useita hyvin merkattuja vaellusreittejä, joissa pääsee näkemään kauniita vuoristo maisemia. 

Itselleni päällimäiseksi jäi mieleen ravintola: The Hungry Monk, jossa söin elämäni parhaimman kala-annoksen. Ruoka, viini ja palvelu tekivät illastamme upean. Tähän ravintolaan päädyimme toistamiseen syömään. Jos ikinä eksyt Greytonin kylään niin menemenemene tähän ravintolaan syömään. Ulkoa päin ravintola antaa itsestään hieman mystisen kuvan, mutta sisältä löytyy ihanan sympaattinen ravintola - jossa tuolit ja lasit ovat eri paria, mutta ruoka vie mukanaan. Suosittelen!

https://www.tripadvisor.co.za/ShowUrl-a_partnerKey.1-a_url.http%3A__2F____2F__www__2E__thehungrymonk__2E__co__2E__za-a_urlKey.838a25a8b500dd53c.html

  

CAPE TOWN

Hieman on jo aikaa kulunut lomastani Kapkaupungissa, päätin kuitenkin jakaa oman lomani neljä suosikkia:

1. Pingviinit eli Boulders Beach

Turkoosina hohtava meri ja valkoinen hiekka sekä eksoottiset kivijärkäleet tekivät rannasta uskomattoman kauniin, mutta kaikista suurin nähtävyys rannalla on Afrikanpingviinit. Kuka olisikaan uskonut että, Afrikan reissullani tulen näkemään myös pingviinejä. 

 

2. Pöytävuori – Table Mountain

Tämän laskisin Kapkaupungissa vierailevalle pakolliseksi käynniksi. Pöytävuori on Kapkaupungin oma Vapaudenpatsas. Pöytävuori kohoaa rannikkotasangosta jyrkästi yli 1000 metrin korkeuteen ja on osa lähes kaikkia Kapkaupungin näkymiä. Huipulle reittejä on monia, osa vuoren seudusta on täysin koskematonta suojelualuetta ja sitä pidetään erittäin hyvänä vaellus alueena. Koska lenkkitossut jäi kotiin, päätimme luottaa päätähuimaavaan nousuun ja menimmekin ylös köysirataa (Aerial Cableway) pitikin, jolloin matka vuorelle kestää alle 10 minuuttia. Vaunuja on kaksi joissa kummassakin vaunussa on tilaa 65 matkustajalle. Näkymät ylhäällä oli kauniit ja vaikuttavat. Suosittelen!

3. Puutarha eli Kirstenbosch Botanical Gardens

Ehdottomasti yksi kauneimmista puutarhoista missä olen ikinä käynyt, Etelä-Afrikan vanhin, suurin ja hienoin kasvitieteellinen puutarha. Sijainti ja ympäristö olivat ihan uskomattomat, puutarha levittyy aivan Pöytävuoren itärinteelle ja sulautuu vuoreen hauskasti. Puutarhassa on oikein mukava kierellä ja ihasella erillaista kasvilisuutta – itse kuitenkin päädyin puutarhaan piknikille ja sellaisenaan puutarha toimi myös erinomaisesti. 

 

4. Surffaus – Muizenberg -

Tämän aktiviteetin voisin kuitenkin luonnehtia jokaiselle vapaaehtoiseksi. Itselleni se on ollut jo todella monta vuotta yksi unelma, jonka olen halunnut toteuttaa. Tähän onneksi löytyi kaunis ja hyvä ranta eli Muizenberg, joka on paikallisten vanha lempiranta. Ehkä hieman rähjäinen, mutta hyvin boheemi ja siisti alueena. Ranta oli erinomaisessa kunnossa. Suuntasimme täällä Gary´s Surf School nimiseen surffikouluun josta otimme 2h surffauskurssin joka sisälti märkäpuvun vuokrauksen sekä laudan käyttöön ja maksoi noin R300 eli tämän hetkisen kurssin mukaan noin 20€. Ehdottomasti yksi Kapkaupungin loman parhaimmista jutuista. Ei mikään helpoin harrastus ja kun oma paino tulee nopeasti nostaa ylös käsien voimalla, niin muutamaan kertaan tulee kaduttua kaikkia elämänsä aikana syömiään pullia – mutta harjoitus tekee mestarin ja toivottavasti pääsen mahdollisimman pian kokeilemaan uudestaan.

Uudenlainen projekti!

Olin noin 10 vuotias kun jäin yhtenä iltana television ääreen hieman pidemmäksi aikaa. Yleltä tuli dokumentti Afrikan köyhyydestä. Totta puhuakseni en edes täysin muista mistä päin Afrikkaa tämä dokumentti oli, mutta se dokumentti jäi todella isosti mieleen ja erityisesti dokumentin lapset. Kuulostaa kornilta mutta monta vuotta mielessäni on ollut idea lähteä tekemään vapaaehtoistyötä ja konkreettisesti auttamaan, mutta en oikein koskaan tiennyt että miten-koska-minne ja milloin pystyisin tämmöistä tekemään ja millaisilla resursseilla.

Muutettuani tänne Etelä-Afrikkaan iski aika kovasti vasten kasvoja se millaisessa pumpuli maailmassa on itse elänyt ja kasvanut. Kiitollisuus kaikkea, sitä kohtaan mitä on saanut kotona ja lähiympäristöltä kasvoi suuresti. Kodittomia näkyy puistoissa ja yksiäkään liikennevaloja ei voi ohittaa ilman, etteikö joku kerjäisi tienlaidalla. Kaikista karuinta se on omasta mielestäni silloin kun kyseessä on lapset ja silloin auttamisen tarve tulee omalla kohdallani paljon suuremmaksi.

Olen todella kiitollinen, että olen päässy mukaan Edu Fun nimiseen voittoa tavoittelemattomaan vapaaehtoisjärjestöön. Käymme kahtena päivänä viikossa Diepsloot Combined nimisessä koulussa opettamassa 3 ja 4 luokkalaisille lapsille englantia. Luokkien koot on täällä järkyttävän isoja ja tämänkin koulun luokissa on 55 oppilasta ja vain yksi opettaja. Pyrimme keskittämään meidän opetusta hieman yksilöllisemmäksi ja näin lapset pääsevät opiskelemaan pienemmissä ryhmissä.

Aloitin tosiaan "opettajan" työni maanantaina ja kokemus oli jo ensimmäisellä kerralla hyvin palkitseva. On todella antavaa päästä konkreettisesti auttamaan ja nähdä hyvinkin erillaista kouluarkea verrattuna siihen millaiseen Suomessa tuli totuttua. Vaikka koulu on paraakki ympäristönään hieman karu ja tieto siitä millaisista oloista lapset saapuvat kouluun painaakin omaa mieltä - on kuitenkin liikuttavaa huomata että kaikki lapset ovat ihan samanlaisia kun koti Suomessa. Olosuhteet ovat lapsilla ehkä erillaiset, mutta leikit, iloisuus ja nauru on kuitenkin samanlaista.

Tosiaankin on mahtavaa olla mukana tässä porukassa ja näissä homissa olisikin tarkoitus jatkaa jouluun saakka joten aiheesta tulen varmastikkin kirjoittelemaaan lisää! Käykää katsomassa facebookista Edu Fun´sin päivityksiä ja siellä on kuviakin joka viikolta. Laitan tähän kanssa linkin meidän kotisivuille www.edufunsa.co.za

Terkuin,

Julia

Terkkuja Kapkaupungista!

Hieman taas ollut hiljaiseloa blogin puolella - pahoittelut siitä!

Lensimme viime lauantaina Johannesburgista Kapkaupunkiin viettämään syyslomaa. Meillä on ollut tähän mennessä ihana loma ja olemme päässeet kokemaan ihan uskomattomia juttuja tämän viikon aikana. Aionkin jakaa tämän loman useampaan tekstiin koska kuvia ja kirjoitettavaa on niin paljon!

Boulders Beach with the Penguins

Kerron kuitenkin lyhyesti mitä kaikkea viikko on pitänyt sisällään. Paljon paljon aurinkoa, uskomattomia kokemuksia tämän maan monipuolisesta luonnosta ja eläimistä. Piknikejä, viininmaistijaisia ja upeita ravintolaillallisia. Melkeinpä tuntuu että näihin maisemiin voisi jäädä. Onneksi vielä saadaan pari päivää nauttia Kap Kaupungista ja vasta sunnuntaina on lento takaisin Johannesburgiin.

Franschhoek ja Boschendalin viinitila

Nyt on pakko alkaa valmistautumaan illalliseen!

Palataan pian,

Julia

Porkkanakakku!

Ajattelin tiistain kunniaksi jakaa täällä viikonloppuna tekemäni Porkkanakakun reseptin. Sävelsin muutamaa reseptiä ja sain näin omanlaisen reseptin kakkuun:

   

                            

                                               
                                                               Porkkanakakku:

noin 350g Porkkanoita

3 Kananmunaa

  3 dl Sokeria (Itse tykkään käyttää fariinisokeria)

3 1/2 dl Venhäjauhoja

1 1/2 Voita

2 tl Kanelia

1 tl Vaniljia uutetta

1 tl Soodaa

1 tl Leivinjauhoja

(Mausteiksi voi lisätä myös esimerkiksi inkivääriä tai kardemummaa)

Kuorrute:

250g Mascarponea

50g Voita

1 tl Vaniljia uutetta

noin 1 dl Tomusokeria

Laita uuni lämpeämään 175 asteiseksi. 

Raasta porkkana hienoksi raasteeksi. Vaahdota munat ja sokeri. Lisää  porkkanaraaste sekä sulatettu voi muna-sokeri vaahtoon. Sekoita kuivat aineet keskenään  ja  lisää ne taikinaan. Sekoita hyvin ja kaada taikina voideltuun vuokaan.  Paista uunin ala-tasolla noin 50 minuuttia. Kun kakku on jäähtynyt  niin päällystä se suussa sulavalla kuorrutteella, johon sulatat vain voin ja lisäät muut ainekset. Koristele esimerkiksi mustikoilla tai pähkinä rouheella.

Aurinkoiset terveiset Etelä Afrikasta,

Julia

Ruuanlaitto intoilua,

En ole koskaan ollut kovinkaan innokas ruuanlaitaja olen aina enemmän ollut kiinnostunut ruuan esillepanosta ja esteettisyydestä. Molemmat vanhempani ovat olleet kotona kovia kokkailemaan, joten en hirveästi joutunut kotona ruuanlaittoon osallistumaan. Muutettuani omilleni vuosi sitten, tuli ruuanlaitto omaksi jokapäiväiseksi tehtäväksi. Aloin myös miettiä enemmän millaisia raaka-aineita haluan käyttää ja kun itse saa päättää mitä syö niin oli helppo poistaa tietyt ruoka-aineet kokonaan kauppalistasta (sienet ja sian-liha.)

Pikkuhiljaa ruuanlaitto alkoi olla jo hyvin mielekästä puuhaa. Kiitokset kuuluvatkin suuresti tädilleni Sussulle, jonka opeissa opin hyviä perus arkiruoka vinkkejä. Pidän värikkäästä ruuasta ja suosin kasvisten käyttöä. Olen todella huono noudattamaan reseptejä - yleensä poikkean perusohjeistakin hiukan ja olen hyvä improvisoimaan ruokaa hyvinkin rajallisista raaka-aineista. 

(Köyhänä opiskelijana oli pakko opetella tekemään ruokaa pienellä budjetilla) 

Täällä Etelä-Afrikassa ollessa olen saanut kokonaan uudenlaisen ympäristön ruuanlaittoon. Keitto-komero vaihtui isoon keittiöön kaasuliesillä ja illallisen valmistamisessa pystyy käyttämään paikallisia tuoreita raaka-aineita. On myös paljon antoisampaa kokata isommalle porukalle kerrallaan. Työkuvaani kuuluu siis myös muutamana iltana viikossa illallisen valmistaminen. 

Tällä viikolla ruokalistassamme on ollut kaksi keittoa, sämpylöitä ja korvapuusteja. Lisäksi valmistin aamupalaksi ihanan raikasta smoothieta. Ajattelin jakaa muutaman reseptin nyt täällä blogissa!

                                                    Porkkana-Linssi keitto:

                                                       400g Porkkanoita

                                                     2 dl Punaisia Linssejä

                                                     400g Kookos-Maitoa

                                                 2 Salottisipulia & 1 Valkosipuli

                                                     noin 3cm pala Inkivääriä

                                                         1 tl Juustokuminaa 

                                                         5 dl Kasvislientä

                                                                  sekä

                                                      koristeeksi Korianteria

Kuulota  porkkana ja sipulit oliiviöljyssä ja lisää juustokumina sekä inkivääri joukkoon ja jatka kuulottamista vielä hetki.  

Lisää kasvisliemi ja anna keiton kiehua kunnes porkkanat ovat melkein kypsiä. 

Lisää huuhdellut linssit ja kookosmaito keittoon ja anna kiehua hetki. 

Kun porkkanat ovat kypsiä - soseuta keitto ja tarjoile korianterin ja sämpylöiden kera.    

Valitettavasti tästä ruuasta ei ole jakaa valokuvia. Meillä vallitsi pieni sekasorto keittiössä kun teimme lasten kanssa samaa aikaa pulla ja sämpylätaikinaa.   

                                                          Lohikeitto Julian tapaan:

                                                                   400g Lohta

                                                                   1 Paprika 

                                                               2 Salottisipulia

                                                           pieni pala Inkivääriä

                                                   Riisinuudeleita oman maun mukaan

                                                         tölkki Kookos-Maitoa (400g)

                                                                  1 Limen mehu

                                                        koristeeksi tuoretta Tilliä

                                   

   (Kasviksia voi myös lisätä oman maun mukaan -meillä oli jäänyt edellisiltä ruokailuilta maissia, porkkanaa ja herneitä joten lisäsin myös ne keittoon)

Kuulota sipulit ja paprika öljyssä, lisää inkivääri sekä Limen mehu. Kaada Kookos-Maito joukkoon. Lisää nuudelit sekä Lohen palaset. (Leikkaa lohi noin sentin paksuisiksi palasiksi)

Anna kiehua noin  5minuuttia ja viimeistele keittoa tuoreella tillillä.    

                   

Lopuksi jaan vielä aamu Smoothieni reseptin. Tämä vitamiinipommi todellakin toimii herättäjänä ja täällä juomalla on hyvä aloittaa päivä. 

                                                       Punainen Smoothie:

                                                            1 Verigreippi

                                                             1 Banaani
                                                        noin 3 cm pala Inkivääriä

                                                                   ja 

                                                    kourallinen Mansikoita

                      Lisää kaikki raaka-aineet tehosekottimeen ja nauti juoma kylmänä. 

                              Halutessaan juomaan voi lisätä vaikka  kaurahiutaleita.

                  

Täällä paistaa aurinko ja lämpötilakin hipoo melkein 30 astetta, joten nyt sulkeutuu kone ja lähden nauttimaan lämmöstä! Hauskaa keskiviikko päivää kaikille!

Terkuin,  Julia                    

Tiistai terveisiä,

Sunnuntaina tuli tasan kaksi kuukautta täyteen päivästä kun seisoskelin itku kurkussa Helsinki-Vantaan lentokentällä perheeni ja parhaan kaverini Marian seurassa. Kuukausi ennen lähtöäni päässäni oli iso tunne myrsky. Oman asunnon pakkaaminen pahvilaatikoihin oli kaikista ankein tehtävä ja tuntui ainoastaan että tärkeintä oli juhliminen kavereiden kanssa ja kesämuistojen kerääminen ennen lähtöä.

Stressasin ennen lähtöäni kaikkea mahdollista, suurin huolenaiheeni oli kuitenkin se mistä kaikesta jäisin paitsi ollessani noin vuoden poissa kotoa. Sisarukseni ovat hyvin pieniä ja mietin tunnistaakohan 2-vuotias Hilda enään vuoden jälkeen Isosiskoaan. Alkaako 4-vuotias Ida vierastamaan vuoden jälkeen? Laskin myös mielessäni kuinka monet juhlat jäävät väliin sinä aikana kun olen poissa, onkohan kaikki kaverit vielä tallella kun tulen kaisin Suomeen?

Tiesin kuitenkin että vaikka vuosi kuullostaa pitkältä ajalta - se on todellisuudessa vain 365 päivää ja siihenkin väliin tulee muutaman viikon joululoma Suomessa. Tärkeimmät kaverin säilyvät välimatkastakin huolimatta ja perhettä pakoon ei pääse vaikka kuinka olenkin yrittänyt.

Suomi-Ikävää helpotettiin lasten kanssa leipomalla karjalanpiirakoita.

Päivääkään en ole katunut, että lähdin! Itselläni on täällä niin mahtava Au pair perhe, että välillä jopa unohdan että olen "töissä" täällä. Arki on pääasiassa täysin samanlaista täällä kuin se oli Suomessakin. Kahvi vaan maistuu hieman paremmalta ja kylmyyttäkään ei tarvitse pelätä (varsinkin nyt kun mennään kohti kesää) Whatsapp, facetime ja facebook pitää myös kiireisenä ja tärkeimpiin ihmisiin saa sitä kautta oltua yhteydessä kokoajan.

Riippukeinusta on tullut täällä olessa ihan ykkös paikka viettää aikaa

Lyhyesti sanottuna aika onnellista ja iloista elämää täällä elellään. Ikävä pysyy hyvin loittolla kun tietää kuinka paljon kivaa aktiviteettiä on tiedossa ja toki myös tieto siitä että enään 98 päivää ja olen taas Suomessa (hetkellisesti.)

"Travelling isn´t always about running away from things, sometimes it´s about running into what you truly want."

Julia

44 Stanley

Reilu kuusi viikkoa on nyt tullut kuluneeksi, siitä kun saavuin Johannesburgiin. Paljon on tapahtunut ja jopa muuttunut näiden upeiden viikkojen aikana. Ennen saapumistani, minulla ei oikeastaan ollut tietoa yhtään mistään liittyen tähän kaupunkiin. Tiesin tottakai wikipedian kautta lukemani faktat väestöluvusta, ilmastosta sekä sijainnin kartalta. Muuten kaupunki oli minulle täysin uusi ja vieras. Ennakkoluuloja ja mielikuvia tietysti löytyi.

Koitin ennen lähtöä googlailla mahdollisimman paljon tietoa kaupungista, mutta harmikseni en löytänyt paljoakaan mitään oleellista. Se on myös yksi syy miksi päätin alkaa kirjoittamaan tätä blogia ja jakaa tätä kautta omat suositukseni ja kokemukseni tästä kaupungista sekä myös tästä maasta.

Erityisesti olen yllättynyt pienistä ja idyllisistä kadun pätkistä, mitä eri puolilta Johannesburgia löytyy. Kuten kirjoitinkin jo aikaisemmin Mabonengin alueesta, löytyy täältä paljon vastaavia alueita. Maanantaina päädyin lounaalle 44 Stanley nimiselle alueelle. Idyllisiä ravintoloita, kahviloita sekä putiikkeja oli tämä paikka täynnä.

Sain nopeasti aikani kulumaan 44 Stanleyssa ja vaikka kierin pienen alueen varmasti viiteen otteeseen läpi, löysin joka kerta jotain uutta. Lounas paikaksi voinkin suositella erityisesti Vovo Telo Kahvilaa, josta löytyy myös leipomo. Lounaaksi söin raikkaan ja kesäisen salaatin.

Kahvini join myöhemmin viereisen ravintolan terassilla. Etelä-Afrikkassa olen saanut elämäni parhaimpia kahvinautintoja, ihan sama minne menee saa aina takuuvarma hyvää kahvia. (Tai voi olla, että kahvin suhteen minulla on vain käynyt hyvä tuuri)

Hauskaa perjantaita kaikille!

Terkuin,

Julia

Hazyview

Hazyview tosiaan sijaitsee Sabijoen varressa Krugerin luonnonpuiston lounaisreunalla. Hazyviewin ympärillä on suuria banaaniplantaaseja, joten jokainen koti Suomessakin banaania syövä on siis todennäköisesti saanu kokea osan Hazyviewin satoa. (tai vähintäänkin Etelä-Afrikan)

 Ajomatka Johannesburgista - Hazyviewiin kesti noin neljä tuntia.

Kaapeli liuntaa, henkeä salpaavat maisemat, lasi viiniä seeprojen seurassa sekä Brandon. Nämä neljä asiaa jäivät erityisesti mieleen viime viikonlopun irtiotostamme pikku kylä Hazyviewissä.

Kaapeli liuntaa - en oikein keksi hienompaa suomalaista sanaa tähän meidän päivä aktiviteettiimme. Sunnuntai aamuna emme katselleetkaan maisemia Safaari autosta vaan liukamalla kaapeleissa. Korkean paikan kammosta kärsivällekin, tämä oli oikein hauskaa ja muutaman laskun jälkeen innostus oli jo hyvin korkealla. Suosittelen kaikille Hazyviewsä vierailevia kokeilemaan tätä aktiviteettia, joka soveltuu hyvin myös yli kuusi vuotiaillekin lapsille.

Henkeä salpaavat maisemat - Blyde River Canyon. Ajoimme Hazyview kaupungista noin 30 minuuttia kohti maailman kolmanneksi suurinta Kanjonia. Tämä Blyde River Canyon on 26 kilometriä pitkä. Me vierailimme kuuluisalla God´s Window nimisellä näköalapaikalla, joka sijaitsee jyrkänteen reunalla, josta on noin 300 metrin pystysuora pudotus.
Itselleni nämä maisemat menivät reilusti Top 3 listan kärkeen, vaikka jyrkänteen reunalla seisoskelu ei tuntunutkaan kovinkaan mielekkäältä. (korkeanpaikan kammo)

Lasi viiniä seeprojen seurassa - Lauantai iltana istuimme nuotion ääressä ja iloksemme mökkimme aidan taakse ilmaantui seeproja. Täytyy todeta, että vaikka viiniä on tullut juotua hyvinkin erillaisissa paikoissa voittaa tämä seuraa kyllä ehdottomasti. Kuka olisikaan uskonut, että viiniä voi myös juoda Seeprojen kanssa ;)

Brandon - Äiti kun luet tätä kirjoitusta niin joudut jo heti alkuun pettymään. Brandon ei siis tosiaankaan ollut kukaan miespuolinen "ihminen" , johon tutustuin reissulla. Brandon oli mökissämme asustava sisilisko, joka (sisilisko-sammakko-hiiri-käärme ja rottakammoiselle) ei ollut mikään mieluisin kämppis. Onneksi Brandonia näki vain harvoin ja sekin oli hyvin pelokas.

KRUGER PARK part. 2

Kuvia Kruger Parkista,

Ensimmäinen Elefantti bongattu.

Ja hieman lähempää toinen.

Virtahepo jonka selkä oli täynnä pieniä kilpikonnia.

Kruger Park

MPOViime viikonloppuna vietimme uskomattoman viikonlopun aivan Etelä-Afrikan suurimman luonnonpuiston vieressä. Krugerin luonnonpuisto on perustettu vuonna 1898 silloisen presidentti Paul Krugerin toimesta. Puisto on pinta-alaltaan 19 000 km² , joten hyvin isosta luonnonpuistosta onkin kyse. Kansallispuisto sisältää 147 nisäkästä, 507 eri lintulajia, 34 sammakkoeläintä, matelijoita 114 sekä 49 kalalajia. Myös kasvillisuus on puistossa varsin monimuotoista ja Krugerista löytyy noin 336 erillaista puuta. 

Koska puisto onkin kooltaan verrattavissa esimerkiksi Slovenian valtion kokoon, on puistossa alueita joka lähtöön. Itsepuistosssa voi myös yöpyä erillaisissa leireissä jotka tarjoavat majoitusta aivan laidasta laitaan. Majoitus alueet ovat myös aina hyvin aidatuilla alueilla, sillä luonnon puisto on täynnä villieläimiä. Kansallispuiston eläimet eivät siis ole tottuneet ihmisiin, vaan elävät täysin villeinä ja vapaina puistossa. Sen vuoksi kulkeminen tapahtuukin puistossa autolla liikkuen. 

Meidän safaari yöpyminen tapahtui aivan luonnonpuiston juurella pienessä kylässä nimeltä Hazyview. Aamulla kello 0530 starttasi kyyti suoraan Safaarille paikallisen oppaan kera. Lähdimme tosiaan meidän mökistämme juuri, ennen auringon nousua. Tavoitteenamme oli bongata kaikki kuuluisat "Big Five" -eläimet (leijona, leopardi, elefantti, sarvikuono ja afrikanpuhveli).

Kun pääsimme puiston porteille oli aurinko jo kovaa vauhtia nousemassa ja puisto näytti uskomattoman kauniilta. Tosin koska elämme päiväntasaajan toisella puolella kärsimme me täällä tällä hetkellä talvesta, toisin kuin Suomessa. Talvesta johtuen vaikka maisemat olivatkin kauniit oli ilma jäätävän kylmää kuudelta aamulla. Onneksi auringon noustessa, myös ilma lämpeni.

Ennen kuin ajoimme sisälle puistoon, piti oppaamme meille hyvin perusteellisen ohjeistuksen turvallisuudesta. Kun liikumme luonnonpuistosta on hyvin tärkeää, ettei kukaan poistu autosta. Lisäksi kamerat, kädet ja muut ruuminosat tulee pitää auton sisällä. "Kruger idiootti" on oppaamme mukaan takuuvarma leimaus henkilöille joka ei noudata sääntöjä. 

Nimitys ei tosiaan kuulostanut kovinkaan houkuttelevalta, eikä myöskään päätyminen leijonan aamupalaksi - päätin kerrankin noudattaa ohjeitusta hyvin tarkkaan. 

 

Safaari kierroksemme oli hyvin onnistunut ja näimme paljon eläimiä. Varsinkin norsuja bongailtiin melkein joka paikasta ja näimme niin yksittäisiä kuin ryhmässä tallustelevia yksilöitä. Kirahveja, seeproja ja apinoita näimme myös sekä virtahepoja ja krokotiilejä. Hauskimmaksi "löydöksi" valikoitu virtahepo jonka selkä oli täynnä kilpikonnia.